Joulunalusajan koruähkystä kun tuli toivuttua niin koruja on taas syntynyt. Ensin muutamia tilattuja:

Mulla oli facebookissa kuvissa hiukan vastaavanlainen koru johon kaveri sitten ihastui. Tässä uudistettu versio hänelle tehtynä

Näistä taas tuo nimellä varustettu meni kaverin kummitytölle. Toinen menikin sitten omalle pikku helmiharakalleni.

Tämän rannekorun tein läksijäislahjaksi Ninan ja Nikon omahoitajalle, hän kun jää vauvalomalle ihan pian. Unakiittia ja hopeaa; balilaista sekä 925 sterlingiä.

kaikki varmaan tietää sanonnan ei tullut turkkia, tuli turkisliivi. Ei tullut liiviä, tuli tuluskukkaro... Noh, ei tullut tuluskukkaroa, tuli liivi tässä tapauksessa. Noista isoista ihanista savukvartsi-möllyköistä piti tulla rannekoru. Noh, ne eivät asettuneet kunnolla käteen. Niskan puolelle pätkä hopeaketjua; tulikin kaulakoru. Näin tää on ihan kiva.

Aiemmin tekemäni oili-kaulaketju sai kaveriksi rannekorun, siis oma oilini. Äiti taas vihjaa että hänekin kaulaketju kaipailee ranteeseen jotain.. Samaten vuorikristalli-setistä puuttui rannekoru. Puute korjattu.

Ja sokerina pohjalla; mulle ah-niin-rakasta labradoriittia. balin hopeaan ja hopeaan yhdistettynä. Kamera ei vaan vanginnut kivien hohdetta juur ollenkaan.  Luonnossa hohkaavat ihanaa sinistä valoa...

Tässä kuussa luvassa vielä yksi päivitys hiukan myöhemmin. Helmikuussa sitten ÄHHkitään.